Paljon on tapahtunut
Miksiköhän nämä kirjalliset hommat on mulle "vaikeita" tai siis aina löytyy jotakin tärkeämpää ja parempaa tekemistä? Mutta yritetän nyt jälleen :) Mutta siis yhtä kaikki paljon on tapahtunut viime päivityksen jälkeen.
Meille muutti pikkuinen schipperke tyttö Oma Ilonan kauan odottuksi aivan omaksi koiraksi.
Tarkan harkinnan jälkeen päädyttiin tähän Riemukas-kennelin yhdistelmään ja malttamattomina varrottiin että syntyykö meille sopiva pentu. Pentueeseen syntyikin sitten kaksi urosta ja kaksi narttua joista sitten meille valikoitui Riemukas Pikku Piina joka oli pentueen suurin ja päättäväisin. Hienosti tämä pieni mutiainen on sopeutunut laumaan reippaan ja päättäväisen luonteensa ansiosta ei ilmeisesti huomaa itse että on varreltaan melko vähäinen :) Minä eli siis "mummu" olen aivan myyty ja mummun ominaisuudessa saankin vain nauttia pikku söpöläisestä Ilonan tehdessä kasvatustyön.
Hippa ja minut hyväksyttiin syksyllä koetilaisuuden jälkeen Etelä-hämeen kennelpiirin nuorten koirien rinkiin vaikkemme vielä kisatasoa olekkaan (hiljaa hyvää tulee). Tämä on todella hieno tilaisuus saada koulutusta suomen huipuilta. Muutamassa ringin koulutuksessa olemme jo ehtineet käydä joulukuussa Sirke Viitasen treenattavana ja Niina Mannerin tammikuulla. Kovasti olin tyytyväinen Hipan asenteeseen ja keskittymiseen vieraassa seurassa ja hallissa. Oman jännittämisen kanssakin pärjäsin melko hienosti.
Paimennusta on myöskin jatkettu vaikka meinasin jo aivan heittää hanskat tiskiin kun mun aina kuuliainen ja kiltti Hippanen olikin yllättäen itsepintainen ja varma siitä että hän tietää paimennuksesta kaiken ja toimii niiden mukaan. Eli tällä alalla on sitten jouduttu keskustelemaan aivan perkelein saako Hippa toteuttaa omia visioitaan vai pitäisikö joskus kunnella minuakin jolla ei aina ole kovinkaan selviä visioita tässä lajissa. Mutta kovettamalla itseni vaatimaan tottelemista ja Kaisan hyvillä neuvoilla olemme edistyneet :) Kiitoksia kuuluu myös Sannalle ja Dänille joiden luona olemme saaneet harjoitella paimennusta.
Hyrrä on hiljaksiin kisannut rallyssa ja nyt on osallistumisoikeus mestariluokkaan saavutettu kolmella voittajaluokan kisalla joista kaksi on olleet muualla kuin kotihallissa. Tästä voi olla todella tyytyväinen sillä säänöllistä treenaamista lajissa ei ole missään ryhmässä päästy tekemään koko viime vuoden aikana. Nyt kevät kaudella päästään taas loimaalla kausiryhmään ja Annin oppiin niin varmasti taas edistytään. Tai mähän meistä se ongelma olen Annin sanoin sillä viimeisessä kisassa voitto meni oman kämmini takia...käännyin siis väärään suuntaan :D Hyrrän hoitaessa oman osuutensa oikein hienosti.
Siru täyttää pian kymmenen vuotta eikä kyllä vaikuta vanhalta koiralta vielä, ei ole harmaantunut ja hienosti pärjää perusairauksiensa kanssa. Joulukuun alussa tosin poistettiin poskesta kasvain joka onneksi osoittautui melko vaarattomaksi rasvakasvaimeksi.
